Turhautumispäivä

Tänään on epäkiitollisuuspäivä. Ärsyttää. Ihan kaikki. Mulla oli tosi hauska viikonloppu, eräs uusi ystävä käymässä ja oli tosi leppoisaa ja mukavaa. Ja silti. Ärsyttää. Vituttaa suorastaan. Valitus Alert!

Mulla on ihana perhe, ystäviä, mahdottoman kiva uusi kämppä, olen terve (en edes muista milloin viimeksi ollut kipeä).... mutta mä olen ihan PA, mun niskassa on yksi työprojekti, jota en jaksaisi enää ja joka ei motivoi yhtään. Siinä on sellainen kuittirumba hoitamatta, jota en jaksaisi, koska olen hukannut nipun kuitteja! Arghhhhhhh!!!! Yritän löytää töitä ja oman alan paikkoja on aika vähän tarjolla. Tiedä milloin löydän uuden työn.

Olen kohta vuoden yrittänyt löytää sopivaa miestä, mutta sellaistakaan ei tahdo löytyä. Mua ei kiinnosta, miehiä ei kiinnosta, liian kaukana, liian sekaisin. Onko tämän pakko olla niin hemmetin vaikeaa!? Ja onko tämän asian pakko viedä niin ison osan mun ajatuksista? Kaippa, kun se on tärkeää.

Perhanan perhanan perhana. Jaksa enää tätä nyhertämistä.