No huhhuh, löysin profiilista lisää kuvia tästä miehestä, jonka kanssa kirjoittelen nyt. Tyyppi näyttää joltain kreikkalaiselta jumalalta, sekä kasvoiltaan että kropaltaan. Se hyvä puoli siinä on, että sillon miehellä ei todennäköisesti ole mitään pahempia ulkonäkökomplekseja. Mutta tässä voi sitten kehitellä itse sellaisia! Never date a man who is prettier than you, vai miten se menikään.
Mutta ei siinäkään mitään, pystyn kirjoittelemaan tämän ihmisen kanssa oman marginaalisen kiinnostuksen kohteeni yksityiskohdista. Hämmentävää. Eli mies on myös nörtti positiivisessa mielessä.
Sitten onkin mielenkiintoista jos se pyytää treffeille. Jotenkin sille ei vaan voi mitään, että jos ihminen on noin hyvännäköinen, niin sitä ajattelee melkein automaattisesti, että ois ihan mahdotonta kehitellä jotain suhdetta sen kanssa. Tai että tuon näköiset ihmiset deittailee tietynnäköisten ihmisten kanssa. Ei mulla suurempia ulkonäkökomplekseja oo itselläni, mutta en ole mikään siro kaunotar vaan pikemminkin sellainen roteva amatsooninainen. No mut se on aika pitkä, niin en ehkä tuntisi itseäni ihan jättiläiseksi.
Luin tänään koko blogisi läpi, ja mielenkiinnolla odotan, mitä täällä jatkossa tapahtuu. :) Nettideittailussa olen itse oikeastaan ihan noviisi, enkä oikein edes tiedä, mistä ja miten aloittaa. Profiili on yhteen paikkaan luotuna, mutta profiili on vielä täysin tyhjä. Välillä poistinkin sen jo kokonaan, kun jostain syystä nettideittailu vertautuu mun päässä niin helposti lihatiskiin, josta voi käydä valitsemassa parhaan päältä. Lisäksi tällaisessa tutustumisessa tuntuu jotenkin monella olevan rima todella korkealla, ja kaikki pienetkin viat ja säröt tarinassa karkottavat heti seuraavan liehittelyyn. Toisaalta uskon, että netissä olisi helpompi löytää sellainen kumppani, jollaisen itselleni haluaisin, sellainen, joka viihtyy kotona perheen kanssa ja saisi mieluummin olla vähän ujokin kuin liian itsevarma. Ota tästä sitten selvää. Oman mausteensa mun seuranhakuun tuovat vielä ihastuttavat ipanani... Ei ole helppoa ihmiselämä. ;)
VastaaPoistaNo, nyt mulla on meneillään chatissa noin viikko sitten alkanut kirjoittelu erään muutaman vuoden nuoremman tyypin kans (josta ei ota mitään selvää, mitä oikein haluaa, jos jotain - chatissa kysyi nopeasti treffeille ja keskustelukin oli aika "kevyttä" (seksimieltymyksiä yms.), mutta myöhemmin varsinaisesta tapaamisesta ei ole puhuttu ja kirjoittelun sävy on sellaista tasaista, ystävällistä, ehkä vähän kuitenkin flirttailevaa). Kun tämä tästä selviää, pitänee saada aikaiseksi kirjoittaakin jotain sinne profiiliin. ;)
Kilometrikommenttini päätteeksi pahoittelen, ja toivotan onnea kreikkalaisen jumalan kanssa! :)
Terveisin toinen roteva amatsooninainen :)
Moikka!
VastaaPoistaKiva, että löysit mun blogin ja luit sen läpi :)
Uskon kyllä, että netistä voi löytää juuri itselleen sopivan miehen. Lähipiirissä olen monen nähnyt löytävän. Juuri tuo sopivuus on minusta avainsana. Siksi mun mielestä netissä saakin olla korostetun kranttu, puolin ja toisin. Siitä tulee tosiaan toi lihatiskifiilis, mutta musta siitä ylipääsemiseen auttaa se kun ajattelee, ettei ihmiset oo siellä parempia tai huonompia, vaan enemmän tai vähemmän toisilleen sopivia.
Säkin vaikuttaisit jo tietävän hyvin mitä haet: kotona viihtyvää, ujohkoa miestä, joka pitää lapsista. Sillä saa jo rajattua koko lailla skaalaa. Ja just tuollaset jutut kannattaa mun mielestä kirjottaa auki siihen profiilitekstiin. Ihan selkeästi, että millasilla ominaisuuksilla varustettua miestä etsit.
Ja sit se itsensä kuvailukin on musta todella tärkeää. Kun sen tekee mahdollisimman rehellisesti, niin taas chanssit siihen, että mies, jolle sä oot juuri sopiva, bongaa sut.
Sit mun mielestä voi ihan hyvin kirjottaa auki, minkälaista suhdetta on etsimässä. Mä sanon omassa profiilissani ihan suoraan, että etsin elämänkumppania.
Ne "viat ja särötkin" on musta sille sopivalle tyypille ne on vaan kauneuspilkkuja, asioita jotka tekee susta inhimillisen ja samaistuttavan. Tää Pretty Boykin kirjoittaa profiilissaan, että hänellä on musta huumori, jota harva ymmärtää ja että sosiaalisissa tilanteissa hän on mieluummin taustalla kuin etualalla. Jollekulle toiselle tuo musta huumori olisi nounou, mutta mulle tontyyppinen ihminen sopii.
Onnea etsintään, mun kokemuksen mukaan joka ikinen mies, jonka oon tavannut tai jonka kanssa oon kirjoitellut, on auttanut mua ymmärtämään aina vaan paremmin, millaista miestä olen etsimässä. Nyt mulla alkaa olla jo tosi hyvä kuva siitä mitä etsin... ja profiilitekstini on muokkaantunut sitä mukaa. Nykyään saankin viestejä huomattavasti potentiaalisimmilta miehiltä kuin aluksi.
Huh, jopa mäkin tarinoin :) Mukava vaihtaa ajatuksia.