Syyskuu 2011
Muokkaan profiilitekstiäni ja olen siihen nyt ensimmäistä kertaa tyytyväinen. Alankin heti saada yhteydenottoja hyvin potentiaalisilta miehiltä ja kirjoittelen useamman kanssa yhtäaikaa. Samalla minulla on hyvin kiireistä töissä ja kirjoittelu alkaa käymään työstä. Fiksuna tyttönä olisin tässä vaiheessa pitänyt taukoa deittailusta, mutta ehkäpä kirjoittelu toimiikin erilaisena pakokeinona työstressistä.
Saan mielenkiintoisen yhteydenoton minua nuoremmalta mieheltä, joka vaikuttaa erittäin terävältä tyypiltä ja vähän röyhkeältäkin - eli mies minun makuuni. Haastamme toisiamme hassuilla kirjoitustehtävillä ja lähettelemme jo ensimmäisenä iltana lukuisia tekstiviestejä. Mies pyytää parin päivän päästä treffeille, mutta koska minulla on niin paljon tekemistä, sovimme ne viikon päähän. Tällä välin viestittelemme ahkerasti ja mies alkaa vaikuttaa koko ajan kiinnostavammalta. Hänessä on sopivasti henkistä vastusta ja hän haluaa keksiä treffeille jotain erikoisempaa tekemistä.
Menemme kiipeilemään yhdessä ja meillä synkkaa heti. Olemme kumpikin kilpailuhenkisiä ja suoraviivaisia ihmisiä. Nauramme paljon. Niimpä treffit eivät jääkään tähän vaan päädymme miehen luokse kokkaamaan. Niin...tiedän! Viihdymme erinomaisesti toistemme seurassa ja yksi asia johtaa toiseen. Lopputuloksena loistavaa seksiä ja niin tarpeeseen! Olin kärvistellyt 8 kuukautta ilman ja tuossa tilanteessa tuntui aivan mahdottomalta olla antamatta himon viedä.
Ainoa ongelma oli se, että aidosti pidin miehestä ja tämä yhdistettynä hyvän seksin aiheuttamaan oksitosiiniryöppyyn sai minut kiintymään mieheen aivan liian nopeasti. Mies viestittää treffien jälkeenkin, joten hän on edelleen kiinnostunut ja niin olen minäkin, mutta alan jo huomaamaan, miten alan lipsua ahdistavaan post-sex/post-good-first-date -tunneluuppiin. Yritän olla cool, mutta odotukseni ovat kasvaneet jo aivan liian suuriksi ja samalla negatiiviset ja epäluuloiset tunteet nousevat pintaan. Ja tästähän ei hyvä seuraa. Juu, ei seurannut :) Nyt jo naurattaa, mutta ensimmäisten deittien jälkeinen viestittelymme päätyi täydelliseen fiaskoon, seuraavien treffien perumiseen, yhteydenpidon katkaisemiseen ja itsekunnioitukseni hetkelliseen murentumiseen. Nyt naurattaa aivan vietävästi, mutta kävin viestittelymme/riitelymme aikana todella syvällä. Päädyin pohtimaan isäsuhdettani, entisen seurustelusuhteeni aiheuttamia traumoja ja sen sellaista.
SUMMA SUMMARUM: Jos pidän miehestä, en voi harrastaa seksiä liian nopeasti - se sekoittaa pääni. Kannattaa odottaa, että tunnekuohu rauhoittuu ennen kuin on yhteydessä toiseen. On tiettyjä miessuhteisiini liittyvä asioita, jotka minun täytyy kelailla läpi. Tämä mies ei ehkä ollut se oikea minulle, koska onnistuimme niin nopeasti löytämään toistemme kipukohdat ja surutta painelemaan niitä, mutta tämä mies oli tähän mennessä ainoa nettideittien kautta tapaamani mies, joka todella sytytti :) Ja seksi oli hyvää ja se on arvo sinänsä. Osa minusta toivoo, että mies ottaisi vielä joskus yhteyttä, mutta ehkäpä on parempi ettei ota. Löydän varmastikin miehen, joka sytyttää, mutta jonka kanssa kommunikaatio toimii paremmin.
Muokkaan profiilitekstiäni ja olen siihen nyt ensimmäistä kertaa tyytyväinen. Alankin heti saada yhteydenottoja hyvin potentiaalisilta miehiltä ja kirjoittelen useamman kanssa yhtäaikaa. Samalla minulla on hyvin kiireistä töissä ja kirjoittelu alkaa käymään työstä. Fiksuna tyttönä olisin tässä vaiheessa pitänyt taukoa deittailusta, mutta ehkäpä kirjoittelu toimiikin erilaisena pakokeinona työstressistä.
Saan mielenkiintoisen yhteydenoton minua nuoremmalta mieheltä, joka vaikuttaa erittäin terävältä tyypiltä ja vähän röyhkeältäkin - eli mies minun makuuni. Haastamme toisiamme hassuilla kirjoitustehtävillä ja lähettelemme jo ensimmäisenä iltana lukuisia tekstiviestejä. Mies pyytää parin päivän päästä treffeille, mutta koska minulla on niin paljon tekemistä, sovimme ne viikon päähän. Tällä välin viestittelemme ahkerasti ja mies alkaa vaikuttaa koko ajan kiinnostavammalta. Hänessä on sopivasti henkistä vastusta ja hän haluaa keksiä treffeille jotain erikoisempaa tekemistä.
Menemme kiipeilemään yhdessä ja meillä synkkaa heti. Olemme kumpikin kilpailuhenkisiä ja suoraviivaisia ihmisiä. Nauramme paljon. Niimpä treffit eivät jääkään tähän vaan päädymme miehen luokse kokkaamaan. Niin...tiedän! Viihdymme erinomaisesti toistemme seurassa ja yksi asia johtaa toiseen. Lopputuloksena loistavaa seksiä ja niin tarpeeseen! Olin kärvistellyt 8 kuukautta ilman ja tuossa tilanteessa tuntui aivan mahdottomalta olla antamatta himon viedä.
Ainoa ongelma oli se, että aidosti pidin miehestä ja tämä yhdistettynä hyvän seksin aiheuttamaan oksitosiiniryöppyyn sai minut kiintymään mieheen aivan liian nopeasti. Mies viestittää treffien jälkeenkin, joten hän on edelleen kiinnostunut ja niin olen minäkin, mutta alan jo huomaamaan, miten alan lipsua ahdistavaan post-sex/post-good-first-date -tunneluuppiin. Yritän olla cool, mutta odotukseni ovat kasvaneet jo aivan liian suuriksi ja samalla negatiiviset ja epäluuloiset tunteet nousevat pintaan. Ja tästähän ei hyvä seuraa. Juu, ei seurannut :) Nyt jo naurattaa, mutta ensimmäisten deittien jälkeinen viestittelymme päätyi täydelliseen fiaskoon, seuraavien treffien perumiseen, yhteydenpidon katkaisemiseen ja itsekunnioitukseni hetkelliseen murentumiseen. Nyt naurattaa aivan vietävästi, mutta kävin viestittelymme/riitelymme aikana todella syvällä. Päädyin pohtimaan isäsuhdettani, entisen seurustelusuhteeni aiheuttamia traumoja ja sen sellaista.
Flickr Creative Commons by Mink |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti