lauantai 1. lokakuuta 2011

4. Treffit: Herra Yök

Elokuu 2011

Viestejä tulee paljon, mutta ei juurikaan kiinnostavilta tyypeiltä, joten katson taas itse läpi profiileja. Törmään profiiliin, joka uhkuu itsevarmuutta. Mies luettelee tekstin alussa piirteitä, joita etsii naisessa. Kilpailuhenkisyyteni herää - tottakai olen kaikkea tuota, täydellinen nainen suorastaan. Mies vastaa nopeasti viestiini ja haluaa soittaakin jo seuraavana iltana. Hän pyytää myös saman tien treffeille.

Ennen treffejä alan saada mieheltä tekstiviestejä, jotka olivat.. no, tuota.. melko irstaita. Olin mennyt kirjoittamaan profiiliini, että pidän kurveistani ja mies jostain syystä juuttuu tähän. Mies alkoi muutenkin vaikuttaa kummallisen ulkonäkökeskeiseltä. Hänellä ei ollut profiilissaan kuvaa, mutta hän antoi ymmärtää olevansa hyvännäköinen ja olettavansa tätä myös treffikumppanilta.

Ällöjen tekstiviestien takia olen jo melkein perumassa treffit, mutta lähden kuitenkin tapaamaan miestä. Meillä ei ole jälleen kaupunkikävelyä kummallisempaa ohjelmaa suunnitteilla. Tapaamme Forumin nurkalla - ja huhhuh - noin kahdessa sekunnissa tajuan, että no voihan tsiisus, ei kannata markkinoida itseään hyvällä ulkonäöllä, jos se on keskivertoa heikompi. Pudotus on melkoinen. Kannattaisi ehkä panostaa henkisten ominaisuuksien markkinoimiseen, jos ulkonäkö ei ole kummoinen.

Treffien kaari on suunnilleen samanlainen kuin ensimmäisten nettideittitreffieni - milloin nämä loppuu!? Onneksi hyvin pian ja tällä kertaa toteamme saman tien, että juu, ei synkannut.

SUMMA SUMMARUM: Miehen yli-itsevarma profiili ei lupaa hyvää, siinä kompensoidaan jotain väistämättä. Myönnän ulkonäöllä olevan minulle merkitystä. Jos mies äklöttää jo ennen treffejä, treffit kannataa perua. Osaan hyvin viestiä olemuksellani kun ei kiinnosta yhtään ja säästyn näin mahdollisilta kakkostreffipyynnöiltä.

2 kommenttia:

  1. Olemuksella viestiminen on joskus ongelmallista, jos toinen ei lue viestejä. Viimeisimmät treffit olivat juuri sellaiset: näin itse heti ettei mies ole lainkaan tyyppiäni, mutta miehen mielestä olin aivan ihana. Kun lähdimme kahvilasta, hän tunki aivan liian lähelle - ja kuitenkin olin viestinyt koko kahvilassa istumisen ajan torjumista. Nojasin taaksepäin, katse harhaili muissa asiakkaissa ja ikkunoissa, kädet ristissä rinnalla... Ei, ei ja ei. Mies ei vain osannut lukea viestejäni. Kiusaannuttavaa. Ja miehessä siis itsessään ei ollut vikaa, sattui vain olemaan osasto EP. :)

    VastaaPoista
  2. Totta, mulla onkin tainnut käydä tuuri kun treffailemani miehet ovat osanneet ja halunneet lukea olemustani... tai sitten en vaan ole ollut kovin ihana heidän mielestään ;)

    Tollaset viestit on jo kyllä aika selkeitä, ehkä se ajatteli et sä oot hard-to-catch.

    VastaaPoista