Herra Potentiaalinen = Herra Äitikompleksi?

Voi minua, mistä minä näitä miehiä oikein löydän? Nyt alkaa pahasti näyttää siltä, että myös Herra Potentiaalinen on muuttumassa yhden ominaisuuden mieheksi näiden aiempien miesten jatkoksi. Ja tässä ominaisuudessa onkin ainekset herkulliselle blogipostaukselle ;) 

Kuten aiemmassa postauksessa mainitsin tämä mies on pitänyt minua jonkinlaisena unelmakumppaninaan ja olen saanut sen mukaista suitsutusta. Ok, hän kehuu myös fiksuuttani ja mukavuuttani, mutta todellisuudessa olen hänen unelmanaisensa nimenomaan fyysisesti. Ja jostain syystä miehellä on ollut tarve avautua minulle myös fysiikkani ihailun taustoista. Olen aivan kuin hänen äitinsä! Äidin, johon hän on ollut ihastunut pienenä ja vähän vanhempanakin ( ja itseasiassa vaikuttaa siltä, että edelleenkin!). Mies on ollut tästä asiasta todella avoin minulle ja oikein hehkuttanut, että onpa ihanaa, kun on voinut jakaa salatuimmatkin fantasiansa kanssani.

Öö, joo.

Voi, Daaliah. Mikä minua oikein vaivaa?! Miksei hälytyskellot soi, jos mies jo ensimmäisen chatin aikana selittää, kuinka hot hänen äitinsä on ja kuinka hot minä olen koska olen aivan kuin hänen äitinsä. Olisi pitänyt herätä viimeistään siinä vaiheessa, kun miehen suosikkikeskusteluaiheeksi paljastuu rintani, sääreni ja sukkahousut. Mies kyllä tiedostaa, että tämä on outoa - sovimme jopa tietoisesti, että puhutaan muusta - mutta mies itsekin sanoi, että kaikki muut aiheet on tylsiä! Eikä oikein inspiroi yrittää pitää keskustelua yllä muista aiheista, kun tietää, ettei toista oikeastaan kiinnosta!

Tulipa tämäkin koettua - fetissinä oleminen. Se on sinänsä mielenkiintoinen kokemus, mutta loppupeleissä ahdistava. Toinen ei näe sinua silloin kokonaisena ihmisenä. Ei me olla vielä yhteydenpitoa lopetettu, mutta eiköhän se pian lopu. Taidankin jo mennä poistamaan profiilitekstistäni sen "sopivasti vinksallaan" kohdan - yksi ihan normaali mies mulle kiitos!